Ennakkoperintö on lahja tai lahjanluontoinen etuus, jonka perittävänä oleva henkilö antaa perilliselleen eläessään. Kyseinen etuus, joka annetaan voidaan katsoa ennakkoperinnöksi, josta tulee maksaa lahjavero. Perinnönjättäjän kuoleman jälkeen perintöveron määrässä huomioidaan aikaisemmin maksettu lahjavero.
Mikä katsotaan ennakkoperinnöksi?
Ennakkoperinnäksi katsotaan sellainen lahja, jonka perittävä antaa rintaperilliselleen. Kun ennakkoperintö annetaan rintaperilliselle, koskee ennakkoperinnön antamista niin sanottu ennakkoperintäolettama. Lahja, jonka perillinen saa henkilön eläessä, katsotaan perinnönjaossa ennakkoperinnöksi. Tällä pyritään muun muassa turvaamaan, että perinnönjako olisi oikeudenmukainen jokaiselle rintaperilliselle.
Ennakkoperinnön saaminen vaikuttaa perintöön, sillä se otetaan huomioon saantitilanteessa lahjana sekä perinnönjaossa perintönä. Jos olet saanut perittävältä hänen eläessään ennakkoperintöä, saat perinnönjaossa pienemmän osuuden perinnönjättäjän muusta omaisuudesta kuin muut perilliset. Ellet ole saanut ennakkoperintöä perittävältä hänen eläessään, saat perinnönjaossa suuremman osuuden perinnönjättäjän jaettavasta omaisuudesta kuin ne perilliset, jotka ovat saaneet ennakkoperintöä
Ennakkoperintö koskee rintaperillisiä. Jos perittävä antaa lahjan esimerkiksi ystävän lapselle, ei tätä katsota ennakkoperinnöksi ellei perittävä tätä erikseen määritä.
Milloin lahjasta tulee maksaa lahjavero?
Lahja määritetään ennakkoperinnöksi silloin, jos lahjan arvo on antajan olosuhteisiin nähden tavanomaista suurempi. Lahjan arvon tulee olla alle 5000 euroa kolmen vuoden aikana, mikäli haluaa säästyä veron maksamiselta. Arvo määritetään lahjoitushetken mukaan.
Ennakkoperinnöksi katsotaan muun muassa arvokkaat lahjat, auton tai kesämökin luovuttaminen tai jos esimerkiksi vanhempi on myynyt lapselleen asunnon alihintaan. Lahjaveroa on siis maksettava hyvin monenlaisista lahjoista – asunto-osakkeiden lisäksi maksettavaa voi tulla rahalahjoista, arvopapereista, rahasto-osuuksista, kiinteistöistä ja jopa lahjana saadusta eläimestä tai arvokellosta. Olennaista on kuitenkin, että jos kolmen vuoden aikana saat samalta lahjanantajalta useita lahjoja, joiden yhteisarvo ylittää 5000 euroa, tulee sinun maksaa lahjavero.
Ennakkoperinnöksi ei kuitenkaan lasketa, jos huoltaja ostaa esimerkiksi nuorelle huonekaluja, kodinkoneita tai maksaa hänen laskujaan. Myöskään opiskelun tukemista opiskelutarvikkeiden ostamisella ei lasketa ennakkoperinnöksi. Rintaperillisille annettua lahjaa ei välttämättä myöskään katsota ennakkoperinnöksi, jos perittävä antaa kaikille lapsilleen samanarvoisen lahjan.
Ennakkoperintö vai lahja?
Ennakkoperintö tai lahja on verovapaa, kun kolmen vuoden aikana annettujen ennakkoperintöjen tai lahjojen arvo on enintään 4999 euroa. Näin ollen ennakkoperintöä voi antaa verovapaasti kolmen vuoden välein enintään 4999 euron edestä. Kun ennakkoperintö tai lahja on verovapaa, ei siitä tarvitse maksaa lahjaveroa. Lahjavero maksetaan lahjan saamisen jälkeen – ei vasta lahjanantajan kuoltua.
Lahjat, jotka perittävä on antanut kolmena viimeisenä vuotena ennen kuolemaansa, lisätään perillisten perintöosuuksiin ja otetaan huomioon perintöverotuksessa, vaikka ne olisivatkin olleet tavanomaisia eivätkä siten luokiteltavissa ennakkoperinnöksi. Lahjavero määräytyy lahjaveroasteikon mukaisesta. Veron osuus lasketaan kaikista lahjoista, jotka perillinen on saanut viimeisen kolmen vuoden aikana ja summa ylittää 5000 euron rajan.
Ennakkoperintö on kuitenkin lahjoittajakohtainen, joten esimerkiksi perillinen voi saada molemmilta vanhemmiltaan 4999 euroa, joka kolmas vuosi ilman, että hänen tarvitsee maksaa lahjaveroa.
Verovapaaksi lahjaksi katsotaan lahja, joka menee toisen henkilön henkilökohtaiseen käyttöön. Tällaisia lahjoituksia voivat olla kasvatuksen tai koulutuksen tukeminen ostamalla henkilölle oppimateriaalit tai asumisen tukeminen lahjoittamalla henkilölle pyykinpesukone tai muuta kodinirtaimistoa.
Jos perillinen saa lahjaksi rahasto-osuuksia kannattaa niistäkin ilmoitus jättää, koska jos lahjansaaja myy rahasto-osuudet myöhemmin, lahjaveropäätöksestä on helppo selvittää osuuksien hankintameno eli niiden arvo hetkellä, jolloin lahja saatiin. Hankintamenoa tarvitaan, kun mahdollisen myynnin jälkeen lasketaan myyntivoiton suuruutta verottajaa varten.
Ennakkoperinnön verotus
Ennakkoperintö vaikuttaa lahjanantajan perinnönjakoon ja tätä kautta maksettavaksi tuleviin perintöveroihin. Ennakkoperintö on lahja, josta lahjansaajan täytyy maksaa lahjavero. Jos lahja on määritetty ennakkoperinnöksi, se otetaan huomioon perinnönjaossa ja siten myös perintöverotuksessa. Kun perinnönjako suoritetaan, lisätään ennakkoperinnön arvo kuolinpesän varoihin. Tämä summa jaetaan tasan kaikille perillisille ja näistä osuuksista määrätään perilliselle maksettavaksi tuleva perintövero.
Lahjan saajat lasketaan kahteen eri veroluokkaan:
I veroluokka: Lapset (myös ottolapset) ja heidän rintaperillisensä (lapsenlapset, lapsenlapsenlapset jne.), aviopuoliso, aviopuolison lapsi ja heidän rintaperillisensä, isä, äiti, isovanhemmat sekä avopuoliso, jos tällä on yhteinen lapsi lahjan antajan kanssa tai jos tämä on ollut lahjan antajan kanssa aiemmin avioliitossa.
II veroluokka: Kaikki muut – esimerkiksi sisarukset ja heidän jälkeläisensä, lahjan antajan vanhempien sisarukset, avopuoliso yleensä.
Esimerkki lahjaveron maksamisesta:
Äiti antoi pojalleen 2 000 euroa 6.6.2020 ylioppilaslahjana. Seuraava vuonna äiti lahjoitti pojalleen vielä 4000 euroa. Lahjojen yhteenlaskettu summa on 6 000 euroa. Koska 5 000 euron raja tulee täyteen, poika tekee lahjaveroilmoituksen vuonna 2021 saamastaan 4000 euron rahalahjasta ja ilmoittaa siinä myös 6.6.2020 saamansa 2000 euron ylioppilaslahjan. Poika maksaa lahjaveroa lahjojen 6000 euron yhteisarvosta 1. veroluokan mukaan. Lahjavero on näin ollen 180 euroa.
Lahjavero laskettu Vero.fi/ lahjaverolaskuri
Ennakkoperinnön ilmoittaminen
Lahjaveroilmoitus on toimitettava Verohallintoon kolmen kuukauden kuluessa lahjan saamisesta. Lahjaveroilmoituksen voi antaa sähköisesti Omaverossa tai lomakkeen saa Verohallinnon sivuilta.
